Juhlavuosi

Kuluva vuosi on Suomen Merimieskirkon juhlavuosi, sillä järjestö täyttää 150 vuotta. Norjan suomalaisen seurakunnan näkökulmasta juhlavuosi on merkittävä, sillä vuoden 2025 alusta olemme olleet osa Suomen Merimieskirkkoa. Kirkkohallituksen ja Suomen Merimieskirkon tekemän sopimuksen mukaan kaikki Suomen kirkon ulkomailla tapahtuva toiminta siirrettiin Merimieskirkon hallintaan ja samalla Kirkkohallituksen ulkoasiainosasto lakkautettiin. Olemme edelleen itsenäinen, Norjassa ja Norjan lakien alaisuudessa toimiva seurakunta, mutta tarvittaessa saamme tukea Suomen Merimieskirkolta ja sen yhteistyöverkosto on myös meidän seurakuntamme tukiverkosto.

Kanssasi maailmalla -teema

Merimieskirkon juhlavuosi huipentuu syyskuun lopulla Kanssasi maailmalla -teemalla järjestettävään juhlaan, joka pidetään Katajanokan Wanhassa satamassa lauantaina 20.9. Seuraavana päivänä vietetään 150-vuotisjuhlan juhlamessua Helsingin tuomiokirkossa. Messussa saarnaa Oulun hiippakunnan ja ulkosuomalaisten piispa Jukka Keskitalo. Messussa on mukana Kamarikuoro Viva Vox sekä Laivaston soittokunnan puhallinkvintetti ja lyömäsoittaja. Juhlamessu televisioidaan YLE TV1:llä ja se on nähtävissä myös myöhemmin Yle Areenassa. Näin myös täällä Norjassa voimme osallistua juhlaan, joka on myös meidän juhlamme. Juhlassa ja messussa  Norjan suomalaista seurakuntaa edustavat kirkkoneuvoston puheenjohtaja Minna Laru sekä varapuheenjohtaja Sanna Frew. 

Merimieskirkon historiaa

Suomen Merimieskirkko on vuonna 1875 toimintansa aloittanut yhdistys. Juuri nyt yhdistys on muuttumassa säätiöksi. Se perustettiin auttamaan suomalaisia merimiehiä ulkomailla, mutta jo hyvin pian yhdistyksen tarjoamia palveluja käyttivät merenkulkijoiden lisäksi myös siirtolaiset ja muut matkustavaiset.

Suomen Merimieskirkon syntysanat lausuttiin Suomen Lähetysseuran vuosijuhlassa 1874. Norjan näkökulmasta katsottuna on olennaista, että Suomen Merimieskirkon syntymiseen vaikutti merkittävästi norjalaisen merimiespastorin Johan Cordt Harmens Storjohannin Suomen Lähetysseuraan tekemät yhteydenotot. Hän vetosi suomenkielisten kielitaidottomien merimiesten tarvitsemaan apuun ulkomailla. Häyrylaivojen myötä merenkulkijoiden ja matkustajien määrä kasvoi ja merimiesten keskuudessa alkoi ilmetä sosiaalisia, taloudellisia ja kielitaidottomuuteen liittyviä ongelmia. Merimiesten ja siirtolaisten haasteet olivat samantapaisia: köyhyyttä, epävarmuutta tulevaisuudesta, irrallisuuden tunnetta, kaipausta Suomeen sekä yhteinen kieli, kulttuuri ja uskonto. Tähän hätään tarvittiin Merimieskirkkoa.

Toiminta rahoitettiin kolehtien ja ompeluseurojen sekä jäsen- ja kannatusmaksujen tuotoilla. Vielä nykyäänkin vietetään syyskuun kolmantena sunnuntaina Suomen kirkoissa Merisunnuntaita, jolloin kolehti kerätään Merimieskirkon työlle. Ompeluseurat - naisten vapaaehtoistyö - on ollut merkittävä rahoituslähde monelle varhaiselle sosiaaliseen hätään tarttuneelle yhdistykselle.

Norjan suomalainen seurakunta on osa tätä juhlavuotta viettävää organisaatiota ja on hienoa olla siinä mukana.

Päivi Aikasalo