Metsäsuomalaiset, skogfinner, ovat 1580-luvulta lähtien erityisesti Savosta Keski-Norjaan ja Ruotsin rajametsiin muuttaneita suomalaisia uudisraivaajia. Sodat ja katovuodet ankeuttivat elämää ja länsinaapuri houkutteli kaskenpolttotaitoisia suomalaisia laajoihin asuttamattomiin metsiin verovapaudella ja uusilla viljelysmailla.

Metsäsuomalaiset on eri asia kuin kveenit. Kveenit ovat Pohjois-Norjaan 1700–1800-luvuilla Suomesta muuttaneiden suomalaisten jälkeläisistä koostuva etninen vähemmistö.

Norjassa metsäsuomalaisten asuttama alue oli erityisesti Hedmarkin läänin itäosa, jota kutsutaan yhä nimellä Finnskogen, Suomalaismetsät. Alueella on yhä jäljellä metsäsuomalaisten rakennuksia ja paikannimiä, jotka muistuttavat suomen kielestä.

Museon arkkitehtuuria

Kun saavumme suomalaismetsiin, maisema alkaakin yllättäen näyttää kotoisalta; kumpuilevaa kangasmetsää, pieniä järviä ja suorarunkoisia mäntyjä. Itse museorakennuksen ympärillä kohoaa puisia pylväitä ja kun astumme sisään avaraan ja valoisaan aulaan, katto tuntuu olevan korkealla. Kattoa  kannattelevat pylväät ovat kuorittuja mäntyjä. Suurista ikkunoista avautuu maisema ulos metsään.

Uusi museorakennus valmistui vuonna 2025. Sitä varten järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, joka keräsi 200 ehdotusta 17 eri maasta. Voittajaksi valikoitui tanskalaisten arkkitehtien ehdotus "Finnskogens hus”. Kilpailun voittajaehdotus on saanut inspiraationsa metsäsuomalaisten rakkaudesta luontoon. Me kaikki ihastelemme museon arkkitehtuuria, sen valoisuutta ja puun käyttöä koko rakennuksessa.

Tuttuja esineitä ja uutta tietoa

Oppaiden johdolla kierrämme museon näyttelytiloja. Esillä on upeita videokuvia suomalaismetsien luonnosta eri vuodenaikoina sekä kaskenpoltosta, mikä tarkoittaa pellon raivaamisesta metsää polttamalla. Lisäksi museossa on karttoja, esineitä, valokuvia ja pienoismalleja.

Myös kaskeaminen avautuu aivan uudella tavalla. Kaskenpoltossa ei todellakaan poltettu vain ruohoa, vaan puut, jotka oli ensin kaadettu ja kuivatettu. Sitten alue vielä piti aurata, ennen kuin vilja kylvettiin. Ihmettelemme myös sitä, kuinka ihmiset ovat eläneet omavaraisesti. Lähes kaikki tarvittava on tehty itse omin käsin, asunnot, työvälineet ja leikkikalut sekä ruoat ja vaatteet. Ihmiset ovat raivanneet omat pellot ja lisäksi eläneet metsästyksestä ja kalastuksesta sekä poimineet sienet ja marjat. He olivat sitkeitä selviytyjiä.

Savusauna ja savutupa sekä niiden toimintaperiaatteet tulevat myös tutuiksi.  Savupirteissä savu tulee kiuasta tai uunia lämmittäessä sisään, mutta onneksi sentään jää rakennuksen yläosaan. Lämmityksen päätyttyä savu haihtuu, mutta kiuas tai uuni jää lämmittämään. Savu on myös desinfioinut bakteereja ja siksi suomalaismetsien asukkaat olivat muita terveempiä ja tämä on vähentänyt myös lapsikuolleisuutta.

Lipun tarina ja tiedon keräystä

Vuonna 2022 käyttöön otettu metsäsuomalaisten lippu on yhteinen Ruotsin ja Norjan metsäsuomalaisille. Siinä on vihreällä pohjalla puna-musta-keltainen vinoneliö. Vihreä tausta viittaa metsään, keltainen väri valmiiseen ruisvainioon sekä tuohitöihin. Punainen reunus kuvaa tulta ja pyhänä puuna pidetyn pihlajan marjoja. Musta viittaa kaskeamiseen sekä savupirttien ja -saunojen nokeen. Vinoneliö kuvaa hedelmällisyyttä.

Metsäsuomalaisten menneisyydestä tiedetään erityisesti Carl Alex Gottlundin (1796 - 1875) ansiosta. Gottlund syntyi Savossa ruotsinkielisen papin poikana, opiskeli Helsingissä ja Uppsalassa. Hänen vuoden 1821 tutkimusmatkansa ansiosta metsäsuomalaisten historiaa tunnetaan hyvin. Hän tutki metsäsuomalaisuutta sekä Ruotsin että Norjan puolella, dokumentoi paikallisia tapoja ja tutki suomalaisia sukunimiä. Hän ryhtyi myös tukemaan metsäsuomalaisia. Gottlundin päiväkirjat julkaistiin vuonna 1931.

Suomalaisuutta Norjassa

Opastetun kierroksen jälkeen nautimme lounaaksi perunakeittoa, jota oli ryyditetty paistetulla pekonilla. - Perunasta on moneksi, toteamme yhdessä.

Metsäsuomalainen kulttuuri on alkanut elää Norjassa uutta nousukautta ja siitä kertoo myös tämä uusi museorakennus. 500 000 Norjan asukkaalla on metsäsuomalaisia sukujuuria ja metsäsuomalaiset tunnustetaan nykyään yhdeksi Norjan kansallisesta vähemmistöstä. Muita kansallisia vähemmistöjä ovat kveenien lisäksi mm. romanit ja juutalaiset. Saamelaiset ei ole kansallinen vähemmistö, vaan alkuperäiskansa.

Museossa on jokaiselle jotain uutta, mutta myös jotain tuttua. Ehkä meillä jokaisella on jonkin aavistus kotona käymisestä tämän yhteisen kevätretken jälkeen.

Päivi Aikasalo